Se kun Pikkumiehen silmät laajenevat kuin lautasiksi kun näkivät tämän. Se kuinka 'kakku'-sanan toistamisella ja muutamalla hyppyaskeleella saateltiin anopin puolelle pöytään jäädyke tarjolle. Se kuinka pettynyt ja hämmentynyt voi ilme olla, kun ei se ollutkaan kakkua. hmph.
Se kuinka äiti tekee mutakakkua ja lapsen pienen pienistä esitetyistä toiveista saada maistiasia edes pienesti, niin ei. Mutakakkua ei maistella. Eikä sitä kakkua pienen suuhun eksynyt yhdelläkään kertaan kun äiti sitä siirteli ympäri keittiötä, pikkumiehen ylettävistä sormista kauemmaksi.
Se kuinka kakkukupu saa pikkumiehen haaveilevasti sanomaan ja toistamaan sanaa -'kakku'.
Se kuinka päätin lauantai-iltana leipoa kakkupohjan ja jäähdyttyä sen täytellä, jotta viikko saataisiin sunnuntaina päätökseen pikkumiehen esitetyllä toiveella.
Kakun seuraksi piti pöytään laittaa sopiva kattaus. Tietenkin!
Voi olla, että pöytäliina ei ihan nappiin osunut. ;)
Kakkupohja on 6 munan ja täytteeksi tein ”kaapinpenkojaiset”.
Milbonan vispikermaa
(Oli muuten ensimmäinen ja viimeinen kerta kun sitä tähän keittiöön tulee!!!)
Rahkaa
Hitusen sokeria
Päiväyksen ylittäneet suklaat
Limecurdia
Jäisiä vadelmia
Kostutus on vaniljamaitoa, harmikseni vaikka mielestäni kostuketta läträsin ihan reippaalla kädellä, niin hieman kuivaksi jäi. :/ Onneksi sentään ei pölähdelly kakunmurut suusta kun kakkua söi. :D
Se on junat, legot ja Autot -elokuvan hahmot suuressa suosiossa, joten kakun koristeluun aikaa säästäen aiheeseen sopivaa valmista kakkukuvaa ja lakumatoista ruutua reunoille. Yksinkertaista, mutta toimivaa!
Se kuinka Pikkumies ei syönyt murustakaan. 
Kattaustarvikkeet ja kakkukuva ostettu Confettista.
